VINKKEJÄ HISTORIA- TAI MUISTELMATEOSTEN KOKOAJILLE
 

Hyvin valmisteltu aineisto nopeuttaa ja helpottaa kirjan taittoa ja säästää kustannuksia. Kutsukaa jo kirjan suunnitteluvaiheessa taittaja (toimittaja) mukaan.

Historiatietoja löytyy monista eri lähteistä (arkistot, pöytäkirjat, toimintakertomukset, lehtileikkeet ym.). Harkinnan mukaan kannattaa eritellä, kirjaako vain tärkeimmät tapahtumat ja kuinka paljon ottaa mukaan vähämerkityksistä tietoa. Pikku yksityiskohtia voi kuitenkin ottaa mukaan esimerkin vuoksi sopiviin kohtiin. Mielenkiintoiset detaljit antavat piristystä (jos niitä ei ole liikaa).

HUOM! Kun kirjoitatte tilastotietoja ja vastaavia taulukoita tietokoneella, niin älkää naputtako sarakkeiden välejä välilyöntinäppäimellä vaan käyttäkää sarkain-näppäintä (vas.ylh. nuolinäppäin). (Voi käyttää myös taulukko-toimintoa tai Excel-taulukkoa.)

Kirjan sivu- ja tekstikoosta riippuen täydestä A4-arkista tulee kirjaan tekstiä ainakin pari sivua (+ kuvitus), niin että jos kirjaan tulee lukuja esim. kymmenkunta ja jokaisessa 10 sivua, niin siitä tulee jo vähintään 200 valmista sivua kirjaan.

Miettikää lukujen sisältö (otsikot alustavasti) ja looginen järjestys. Projektin alkuvaiheessa on hyvä keskittyä asiatietojen keräämiseen ja järjestämiseen sopivien otsikoiden alle. (Otsikot muokataan toimitusvaiheessa vielä yhdessä, joten käyttäkää mitä tahansa selkeitä ”työotsikoita”.)

Tehkää sisällysluettelo ilman sivunumerointia. Katsokaa että alaotsikkotasot erottuvat.

Lähdeteokset mainitaan luvun lopussa esim. seuraavassa muodossa (tekijä, teos, vuosi):
     
Kerkkonen Veikko, Janakkalan historia. 1976.
      Kotokulma-lehti, 11.1.1969.
 

Kirjoittakaa tekstit sellaisella suomenkielellä, mikä teiltä käy luontevasti. Ennen kaikkea välttäkää virallista ”kapulakieltä”. Kielioppi- tai oikeinkirjoitusvirheitä ei tarvitse pelätä, sillä kirjan toimittaja on sitä varten, että korjaa ja yhtenäistää tekstin.

Mikäli mahdollista, kirjoittakaa tietokoneella ja tallentakaa teksti DOC-tiedostona tai RTF-muodossa. Tekstin ulkoasua EI SAA MUOTOILLA tässä vaiheessa. Se tehdään taitto-ohelmalla. Lihavointia ja kursivointia voi käyttää.

- Älkää tehkö käsin rivinvaihtoja, vaan tietokone tekee ne automaattisesti.
- Vain uusi kappale tehdään käsin Enter-näppäimellä. Äkää tehkö sisennyksiä kappaleiden alkuun.
- Tietokoneella kirjoitettaessa lauseen loppuun pisteen jälkeen tulee vain yksi välilyönti.
- Älkää käyttäkö automaattisia luettelomerkkejä, vaan jos on tarpeen käyttää ns. ”ranskalaisia viivoja”, niin tehkää ne käsin.
- Älkää tavuttako tekstiä manuaalisesti (automatiikka hoitaa sen).

Muista! Tallenna tekstisi päivittäin sekä tietokoneesi muistiin että ulkoiseen muistiin (esim. muistitikulle tai CD-RW-levykkeelle). Vahingon sattuessa ei viikkojen tai kuukausien työ mene hukkaan.

Toimittakaa taittajalle mielellään myös paperitulosteet teksteistä, joihin on merkitty kuvien paikat.
 

HAASTATTELUT

Haastattelut antavat elävää historiaa ja persoonallista väriä, vaikka faktat saattavat vaatia tarkistamista. Haastatelkaa vanhempia veteraaneja mutta myös nuorempaa väkeä. Kaikilla on jotain kerrottavaa! Muistakaa kirjata muistiin myös kommellukset ja anekdootit.
Haastattelun ei tarvitse olla välttämättä pitkä, muutama kommenttikin riittää! Pitkät haastattelujaksot voidaan tiivistää sitten toimitustyön yhteydessä.

Haastattelun voi tehdä sanelukoneella, mutta myös kynällä ja paperilla. Haastattelijan on hyvä miettiä muutamia johdattelevia kysymyksiä valmiiksi, jotta juttu lähtee luistamaan.
 

KUVAT, ESINEET JA MUU MATERIAALI

Merkitkää valokuvien ja muun kuvamateriaalin yhteyteen mahdollisimman tarkat tiedot siitä, kuka on omistaja ja mitä kuva esittää, sekä vuosiluvut ja henkilöiden nimet. (Laittakaa vaikka yhden omistajan kuvat yhteen kuoreen ja nimi päälle, niin on helpompi palauttaa. Myös kuvien taakse nimi.)

Ryhmitelkää ja numeroikaa kuvat esim. kirjan lukujen mukaan. Kirjoittakaa kuvatekstit joko ao. luvun loppuun tai erillisenä tekstinä kuvien numeroinnin mukaan.

Kirjan toimittaja skannaa kuvat ja palauttaa ne. (Jos skannaat itse, resoluution pitää olla mieluiten 600 dpi. Älä muokkaa kuvia millään kuvankäsittelyohjelmalla. Toimita kuvat mieluiten TIFF-tiedostona. Nimeä kuvat esim. juoksevalla numeroinnilla.) 

Kootkaa myös muita aiheeseen liittyviä esineitä, ne antavat mielenkiintoa ja ilmettä kirjan sivuille. Sopikaa kuvauksesta toimittajan kanssa.
 

>> Esimerkki urheiluseuran historiikin kokoamisesta (pdf)


 

 

Auri-Julkaisut
Heikki Juutilainen
puh 040-770 6153